9.luku

Ricky tiesi, että olisi liian aikaista viedä poika Yhdysvaltoihin, vaikka tämä tuntuikin jo tottelevan käskyjä paremmin. Ei, olisi koeteltava tätä vielä lisää, valitettavasti hänen itsensä oli pakko välissä palata töihin, joten hänen olisi jätettävä poika ystävänsä koulutettavaksi, selkein ohjein.

He istuivat syömässä illallista, Ricky nosti viinilasin huulilleen ja tarkkaili ystäväänsä. ”Luotan siihen, että noudatat ohjeitani.” Hän sanoi lopulta ja George kohotti katseensa lautasestaan.

”Totta kai, olenko koskaan tuottanut pettymystä aiemmin?” Mies kysyi ja Ricky oli hetken vaiti kunnes hymyili.

”Et, mutta tämä on tärkeintä mitä olen sinulta koskaan vaatinut.” Ricky vastasi ja George nyökkäsi hitaasti, kurottautuen ottamaan lasinsa.

”Kuuntelen,” George sanoi ja maistoi lasistaan.

”Saat harrastaa seksiä hänen kanssaan juuri niin usein kuin tahdot,” Ricky sanoi lopulta. ”Älä kuitenkaan päästä häntä ulos siitä huoneesta, jos hän kysyy päivistä, et vastaa. Hän ei saa tietää mitään siitä mitä ulkopuolella tapahtuu tai kuinka kauan hän joutuu vielä odottamaan huoneessa. Jos hän käyttäytyy huonosti, haluan, että rankaiset häntä, miten vain katsot parhaaksi. Ainut ehtoni on, ettet aiheuta mitään pysyvää vahinkoa, haluan, että hänen ulkonäkönsä säilyy juuri sellaisena kuin se on.”

George nyökkäsi, ei Rickyn olisi tarvinnut edes mainita asiaa, sillä Georgella ei ollut halua liialliseen väkivaltaan. Oikeastaan, pojan kärsimys tulisi olemaan vähäisempää hänen käsistään.  Kuin lukien ystävänsä ajatuksia, Ricky virnisti;

”En halua, että hän nauttii seksistä kanssasi, en halua, sinun olevan liian helläkään. Ymmärrätkö?” Ricky kohotti kulmaansa ja George pakotti hymyn kasvoilleen.

”Ymmärrän, toki.”

”Hyvä,” Ricky hymyili ja pyyhki lautasliinalla huulensa juotuaan lasinsa tyhjäksi. Hän nousi. ”Nyt jos suot anteeksi, menen nauttimaan orjani seurasta.” George nyökkäsi ja katsoi ystävänsä poistuvan.

Michael kyyhötti pöydänviereisessä nurkassa yrittäen kuluttaa aikaansa lukemalla. Hän kuuli lähestyvät askeleet portaikosta ja nousi, tiesi Rickyn tulevan sillä osasi jo erottaa tämän askeleiden äänen. Hän laski kirjan pöydälle, liikehtien levottomasti askelten kaiun kantautuessa lähemmäksi. Ei ollut arvoitus miksi mies tuli huoneeseen ja Michael arveli, ettei koskaan oppisi suhtautumaan näihin vierailuihin sen rauhallisemmin kuin ensimmäisiinkään. Mies oli sadisti ja jokainen kerta tuotti kipua, edellisistäkään hän ei ollut vielä täysin toipunut.

Ovi avautui ja mies astui sisään virnuillen. ”No kultaseni, kuinka olet viihtynyt?” Hän kysyi ja sulki oven perässään. Michael mulkoili miestä pahansuovasti, käsivarret rintansa ympärillä, ravaten edestakaisin pienin askelin. Ricky hymyili ja tuli lähemmäksi, Michael huomasi tämän kantavan viinipullollista ja kahta lasia. Hän pälyili miestä epäluuloisena. ”Tulehan tänne,” Ricky sanoi laskiessaan pullon ja lasit pöydälle, hän veti tuolin esiin paremmin. ”Istu alas, kultaseni.” Hän sanoi häiritsevän lempeään sävyyn ja ryhtyi sitten avaamaan pullon korkkia. Kun Michael pysyi liikkumatta aloillaan, Ricky katsahti häneen hymyillen yhä. ”Sinuna tottelisin Michael,” hän sanoi yhä häiritsevän lempeästi ja osoitti kohti tuolia. Michael lähestyi hitain, epävarmoin askelin ja lopulta istui alas. ”Hyvä,” Ricky sanoi ja kaatoi punaviiniä molempiin laseihin liu’uttaen toisen Michaelin eteen. Michael istui jäykkänä aloillaan kädet sylissään, tietämättä mitä odottaa. ”Pidätkö viinistä?” Ricky kysyi ja Michael loi häneen hämmentyneen katseen. ”No, veikö kissa kielesi?” Mies vitsaili ja nosti oman lasin huulilleen tarkkaillen häntä. Michael pudisti päätään. ”Vastaa sitten kysymykseeni,” Ricky kehotti huvittuneena.

”E-en ole juonut viiniä usein…” Michael sopersi hiljaa, huomasi vapisevansa. Mies hymyili.

”Maista sitten, tämä on hyvää kallista viiniä, haluan, että opit sen makuun, sillä nautin itse viinistä ja myöhemmin odotan sinun juovan sitä seurassani.” Tilanne oli hämmentävä, Michaelia pelotti, sillä mies käyttäytyi taas eritavoin kuin yleensä. ”No, minä odotan, maista sitä,” Ricky usutti. Michaelin käsi vapisi voimakkaasti hänen viimein tarttuessa lasiin, hän maistoi, juoma maistui jotenkin kitkerältä ja tunkkaiselta, hän ei erityisemmin pitänyt mausta. Michaelin irvistäessä Ricky naurahti. ”Opit pitämään siitä ajan kanssa, haluan, että juot lasisi tyhjäksi.” Hän sanoi sipaisten huuliaan kevyesti, pojan reaktioita oli todella kiehtovaa seurata. ”Pidätkö suklaasta?” Ricky kysyi lopulta, kun Michael pakotti itsensä juomaan lasista. Hämmentyneet ruskeat silmät katsoivat häneen jälleen. ”Se voisi sopia viinin kanssa.” Ricky jatkoi ja oli hetken hiljaa. Nuorukainen oli yhä liian hämillään vastatakseen. ”No, pidätkö?”

Michael katsoi miehen juovan hitaasti omasta lasistaan ja nyökkäsi lopulta epäröiden. Tämä oli varmasti vain yksi uusi sairas leikki? Ricky hymyili ja nousi. ”Tulen pian takaisin,” hän sanoi ja käveli ovelle. Ovi sulkeutui miehen perässä, Michael kuuli avaimen kääntyvän lukossa ja askeleet katosivat portaikkoon. Hän tunsi kipristyksen vatsanpohjassaan, pelkäsi mitä oli tulossa, se ei millään voisi olla mitään hyvää?

Ricky palasi huoneeseen kantaen suklaarasiaa, hymyillen yhä. Ovi sulkeutui ja mies tuli lähemmäksi. ”Juohan lisää viiniä, kultaseni.” Hän sanoi ja Michael totteli tuoden lasin uudestaan huulilleen. Ricky istui alas, virnisti ja avasi rasian. Hän poimi yhden suklaan sormillaan ja nojautui lähemmäksi. ”Maista,” hän sanoi tuoden konvehtia lähemmäksi Michaelin huulia.

Sydän pamppaili villinä Michaelin rinnassa, entä jos… jos se olisikin jotain myrkkyä? Mielikuvitus antoi jälleen erilaisia vaihtoehtoja, mikään niistä ei ollut viaton. Ricky naurahti nähdessään pojan epäröinnin. ”Maista,” hän usutti uudelleen. ”Tämä on vain suklaata,” hän lisäsi. Michael toi kättään varoen lähemmäksi, jolloin mies pudisti hymyillen päätään. ”Ei, et saa käyttää käsiäsi, huulillasi.” Ricky sanoi ja odotti kunnes poika toi päätään lähemmäksi ja näykkäisi suklaapalaa varoen. ”No, kunnolla nyt…” Ricky virnuili ja tunsi nytkähdyksen jalkovälissään pojan pehmeiden huulien koskettaessaan hänen sormenpäitään syödäkseen konvehdin. Ricky siveli Michaelin ylähuulta tämän pureskellessa herkkua, yhä ihastuttavan pelokkaan näköisenä. ”Onko hyvää?” Michael nyökkäsi. ”Ota sitten lisää viiniä niin saat lisää suklaata.”

Suklaa ei ollut myrkytettyä, Michael totesi syötyään muutaman ja katsottuaan Rickyn syövän myös yhden itse. ”Katsos Michael, kun olet ollut tottelevainen ja tyydyttänyt minua hyvin, saat palkkioita.” Ricky selitti, maistoi viiniään ja laski lasinsa pöydälle. Hän katseli poikaa hetken ja kallisti päätään, kunnes virnisti ja ryhtyi avaamaan housujaan. Poika käänsi katseensa välittömästi poispäin. Ricky virnisti ja ryhtyi hyväilemään itseään kunnes hänen elimensä oli täysin jäykistynyt. ”Tule istumaan syliini,” hän käski ja katsoi kuinka pojan hengitys kiihtyi punan noustessa tämän poskille. Ricky odotti hetken kärsivällisesti, sivellen liukastetta huolellisesti elimensä ylle. ”Noh, minä odotan,” Hän sanoi. ”Et kai aio heittäytyä taas hankalaksi, nyt kun meillä on ollut niin mukava yhteinen hetki?” Hän kysyi silmäillen poikaa, joka vapisi ja lopulta varoen käänsi katseensa takaisin häneen. ”Tule istumaan syliini, tiputa tuo pyyhe alas ensin.”

Michael tiesi ettei vaihtoehtoja ollut, hän voisi taistella vastaan, mutta kärsisi vaan enemmän jos tekisi niin. Hän laski miltei tyhjän lasinsa pöydälle ja nousi, kädet tärisivät niiden pudottaessa pyyhkeen alas. Hän astui lähemmäksi, Ricky oli avannut paitansa ja pudottanut housut nilkkoihinsa, nyt hän hyväili itseään hitaasti katsoessaan häneen. ”No niin, jalat molemmin puolin, kasvot minua kohden.” Mies neuvoi ja Michael totteli, liikkuen hieman kömpelösti toteuttaakseen käskyn. Hän laskeutui istumaan miehen syliin ja tunsi tämän painavan erektiotaan hänen pakaroitaan vasten. Michael ei tiennyt mitä tekisi käsillään, hän katsoi punastellen kohti lattiaa, häveten koko tilannetta. ”Tuossa pöydällä on liukaste, levitä sitä sisääsi,” Ricky sanoi käheällä äänellä, liikuttaen lantiotaan hieman. Michael ei sanonut sanaakaan, kurottautui ottamaan purkin yhä vapisten. Ricky virnisti, nuolaisi huuliaan, poika oli niin kovin herkullinen, oli vaikea hillitä itseään. Kun Michael toi sormensa taakseen levittääkseen liukastetta, Ricky tarttui tämän levossa olevaan elimeen ja ryhtyi hieromaan sitä. Michael ähkäisi yllättyneenä, se oli ensimmäinen kerta vankeutensa aikana kun mies oli koskenut häneen mielihyvää tuottaakseen. Se sai hänen olonsa epämukavaksi, etenkin kun tunsi vartalonsa vastaavan. Hävetti. Mies oli ollut niin julma hänelle ja nyt sai hänet vielä kiihottumaan? Se tuntui niin väärältä ja likaiselta, että hän toi vaistonvaraisesti kätensä yrittääkseen estää tätä.

”Laita kätesi olkapäilleni ja pidä ne siinä,” Ricky sanoi tiukasti ja hymyili pojan totellessa. ”Hyvä poika,” hän huokaisi ja saatuaan tämän kovaksi, Ricky irrotti otteensa hetkeksi ja tarttui omaan erektioonsa. ”No niin, nyt nosta hieman lantiotasi.” Michael totteli, katsoen kohti lattiaa, koko tilanne oli täysin vastenmielinen mutta vaihtoehtoja ei ollut. ”Hyvä,” Ricky myhäili Michaelin säpsähtäessä kun tunsi erektion painautuvan aukkoaan vasten. ”Ja nyt istu alas,” Ricky sanoi. Michael puri huultaan ja voihkaisi, hänen lihaksensa vapisivat hänen laskeutuessaan alemmas ja elimen upotessa hänen sisäänsä hitaasti. Sattui, hän pysähtyi hetkeksi, jolloin Rickyn kärsivällisyys kuitenkin petti ja hän toi kätensä Michaelin lantiolle painaen tämän väkisin alas koko matkan. Mies karjaisi pojan vaikertaessa. ”Helvetin hyvä, tiukka…” Ricky puski lantiotaan muutaman kerran ylöspäin kunnes puri huultaan ja muistutti itseään siitä mitä oli halunnut tehdä. Michaelin erektio oli laskeutunut ja Ricky toi kätensä uudestaan hyväilemään sitä.

”Nyt voit ratsastaa,” Ricky lopulta virnisti ja nautti katsella pojan ilmettä; tätä selvästi hävetti, tämä selvästi tunsi kipua samalla kun ei voinut olla tuntemasta nautintoa. ”Hyvät huorat osaavat ratsastaa ja kun sinä kerta olet ratsastanut hevosilla, osaat ratsastaa miestäkin. Liiku.” Michael sulki silmänsä ja tunsi kyyneleet poskillaan alkaessaan nostamaan ja laskemaan lantiotaan hitaaseen tahtiin.

Alku oli hieman kömpelöä, mutta poika oppisi vielä Ricky ajatteli ja auttoi tätä käsillään parempaan rytmiin, hyväillen tätä samalla. ”Sinusta tulee vielä loistava huora, kultaseni, kaikki ystäväni tulevat puhumaan sinusta…” Hän huokaili ja kumartui nuolemaan kyyneleitä pehmeältä iholta ennen kuin suuteli poikaa nälkäisesti ja ähisten. Loppua kohden Ricky kiihdytti tahtia ja varmisti hierovansa jokaisella työnnöllä pojan eturauhasta vasten saaden tämän vaikertamaan vastentahtoisesta mielihyvästä ja lopulta poika saavutti orgasminsa. Tyytyväisenä aikaansaannoksestaan, Ricky nousi ja painoi pojan pöytää vasten jatkaen rajuin työnnöin kunnes saavutti oman kliimaksinsa. Hän karjahti kuuluvasti ja lopulta näykkäisi pojan kaulaa saaden tämän parkaisemaan ja jättäen jäljen tämän ihoon. ”Minä omistan sinut, älä koskaan unohda sitä…” Hän kuiskasi pojan korvaan ennen kuin vetäytyi ulos tästä.

Michael hengitti kiihtyneenä ja katsoi kohti miestä, joka hymyili. Hän tunsi inhoa itseään kohtaan siitä, että oli tuntenut mielihyvää raiskaajansa ja vapaudenriistäjänsä käsistä. Hän vihasi sitä avuttomuutta ja epätoivoa jonka tunsi ja ennen kaikkea hän vihasi sitä kuinka hämmentyneeksi hänen mielensä oli käymässä. Oli vaikea ajatella selkeästi, tämä vankila näivetti hänen tahtoaan, oli vain yritettävä entistä kovemmin, periksi ei saanut antaa; kaikki muu oli jo viety, oli pidettävä koskematon mieli. Koskaan ei saanut antaa periksi.

Ricky peseytyi hänen kanssaan, jopa nukkui jonkin aikaa hänen takanaan, käsivarsi hänen ympärillään, eikä Michael ollut uskaltanut liikahtaakaan. Lähtiessään Ricky oli suudellut hänen huuliaan ja hymyillyt, lähtenyt sanaakaan sanomatta ja nyt oli kulunut pitkä aika siitä kun Michael oli nähnyt tätä.

Ricky ei ollut sanallakaan vihjaissut lähtevänsä pidemmäksi aikaa. Nyt ruokaa tuli säännöllisesti, mutta Michael oli pidemmän aikaa yksin. Oli täytynyt kulua useampi päivä? Hän mietti huomaten levottomuutensa kasvavan hetki hetkeltä. Huone tuntui koko ajan vain pienemmältä ja pienemmältä. Ei ollut kyse siitä, että hän olisi millään tavoin kaivannut Rickyä, mutta hämmennys ja se yksinäisyys alkoivat vaatia veronsa. Hän kierteli huonetta, yritti lukea ja odotti, rukoillen vapauden koittavan pian.

George tarkkaili poikaa kameroiden kautta, Ricky oli luvannut täyden käyttöoikeuden ja hän kyllä himoitsi nuorukaista, eikä hän ei oikeastaan ollut täysin varma mitä vielä odotti. Rickyn lähdöstä oli kaksi vuorokautta, syötyään illallisen George siemaili brandyä ja katseli Michaelia; poika makasi sängyllä lukemassa, ravattuaan levottomana suurimman osan päivästä, ruuastaan tämä oli syönyt vain puolet. Mies raapi hetken leukaansa, tyhjensi lopulta lasinsa ja nousi. Hän käveli kohti porraskäytävää, tunsi hengityksensä kiihtyvän jo pelkästä ajatuksesta siitä mitä pian tekisi. Hän oli ottanut pojan toistaiseksi vasta kerran sen ensimmäisen kerran jälkeen kun Ricky oli ollut tämän kanssa.

Jotenkin Georgea miellytti ajatus olla pojan kanssa kahden ja toisaalta myös hermostutti. Pojan kauneus oli kiehtova, liiankin kiehtova.

Michael valpastui kuullessaan askeleet, hän katsoi tiiviisti kohti ovea ja nousi istumaan sängyllä Hän kurtisti kulmiaan tulijan seisahtuessa oven taakse ja pysyessään aloillaan pitkän tovin ennen kuin lopulta käänsi avainta lukossa. Ovi aukeni, Michael vavahti hieman nähdessään Georgen. Mies oli yksin, katsoi häneen hiljaisena ennen kuin sulki oven perässään. Michael nousi sängyltä ja perääntyi, tietämättä miten suhtautua tähän käänteeseen. Missä Ricky oli? Mies tuijotti häneen kummallisen näköisenä, pyyhkäisi kasvojaan ennen kuin ryhtyi avaamaan paitaansa astuessaan lähemmäksi. ”Mene sängylle,” George sanoi käheällä äänellä, huohottaen hieman raskaasti.

Michael tiesi, että Rickyä oli parempi totella, mutta ei ollut valmis nöyrtymään Georgelle. Hän oli liian hämillään tietääkseen miten hänen tuli nyt toimia, oliko tämäkin testi? Testasiko Ricky häntä? Halusiko mies hänen suostuvan vai taistelevan vastaan, jos se oli testi, kumpi vaihtoehto soisi hänelle vapautumisen tästä kammottavasta vankilasta? Seurasiko Ricky tilannetta kameroiden kautta? Hän mietti katsellen katonrajaa kohden hermostuneena samalla kun perääntyi miehen lähestyessä. ”Kuulitko?! Mene sängylle makuulle!” George puuskutti ja heitti paitansa syrjään. Michaelin alahuuli vavahti, hän oli perääntynyt nurkkaan ja nyt katseli peloissaan ja inhoten miehen karvaista rintaa ja housujen yllä pullottavaa vatsaa. ”Tottele huora!” George huusi muistaessaan Rickyn käskyn olla olematta liian hellä. Häntä alkoi ahdistaa nähdessään pojan alkavan nyyhkyttää ja vapisemaan kovemmin. Hän veti vyönsä housujensa lenkeistä, sivalsi poikaa sillä kerran saaden tämän vingahtamaan. Hän tarttui tämän käsivarresta lujasti ja raahasi kohti sänkyä, poika kompuroi ja itki kovemmin.

”Ole kiltti, en halua… ole kiltti!” Tämä vaikersi, George kiristi hampaitaan ja pakotti Michaelin sänkyä vasten, lyöden avokämmenellä tätä poskelle.

”Ole vaiti!” Hän karjui ja kun poika ei lakannut itkemästä, käänsi George tämän väkivalloin vatsalleen, painoi kasvoja hetkeksi tyynyä vasten samalla kun puski erektiotaan pojan paljaita pakaroita vasten. Valmistelu oli lyhyt, hätäinen, George painoi kämmentään pojan suuta vasten vaientaakseen huudot samalla kun raiskasi hänet. Kun hän oli saanut tyydytyksensä ja nousi pojan yltä hän tunsi outoa katumusta, jollaista ei ollut kokenut aiemmin. Poika makasi sängyllä, itki ja katsoi häneen varoen, peloissaan ja kauniilla kasvoilla oli luettavissa kysymys; miksi? Miksi teit tämän minulle? George hieroi kasvojaan ja kirosi napittaessaan housujaan.

”Lakkaa itkemästä,” hän tiuskaisi ja heitti pyyhkeen pojan ylle. ”Mene peseytymään, saat sitten illallista.” Hän sanoi, käveli ovelle ja poistui huoneesta. Hän palasi olohuoneeseen ja kaatoi itselleen uuden drinkin. ”Hector!” Hän kutsui lopulta ja kun palvelija astui huoneen oviaukkoon, George mulkaisi tätä. ”Vie pojalle illallista,” hän sanoi, mies nyökkäsi ja oli jo poistumassa kun George kutsui hänet takaisin. ”Pakastimessa on jäätelöä, vie hänelle annos jälkiruuaksi.” Hän mutisi ja huitoi sitten kädellään merkiksi, että mies voisi poistua.

Hän toivoi, että Ricky tulisi pian hakemaan pojan, sillä pelkäsi omia pehmenneitä tunteitaan; sitten hän vasta pulassa olisikin! Hän oli velkaa ystävälleen paljon, Rickyllä olisi valta tuhota hänet, jos olisi tyytymätön. George tiesi, että hänen olisi ryhdistäydyttävä, pidettävänsä päänsä kylmänä ja toteltava Rickyn käskyjä. Seuraavalla kerralla hänen sitoisi pojan silmät, vain jotta hänen ei tarvitsisi nähdä tämän kyyneliä.

10.luku 

         Julkaistu 8.7.2010

            My Secret Shore

My Secret Shore HOME