13.osa
Viimein Jonin perhe saapui. Joni tunsi olonsa helpottuneeksi; vain
kolme päivää
ja hän pääsisi kotiin! Toki
hänellä oli ollut
hauskaa, mutta häntä jokseenkin
ärsytti se miten mies jaksoi yrittää saada
hänet
harrastamaan seksiä kanssaan.
Yksinkertaisesti Chris halusi työntää
kalunsa HÄNEN
peppuunsa, toisin päin ei
tuntunut tulevan kysymykseenkään. Se ärsytti
Jonia
entisestään, lyhyen ajan
sisällä kaikki kolme miestä olivat halunneet
hänet
siten; bottomina. Miksi?
Sinä
iltapäivänä
he istuivat olohuoneessa katsellen elokuvaa. Suvi nojasi Adamia vasten,
Chris
istui heidän vieressään, Joni Ninan
vieressä ja
Sami lattialla. Kun Joni kuuli
lähestyvän auton äänen hän
tiesi heidän
tulevan jo ennen kuin Merja huusi;
”He
ovat
täällä!”
Sami, joka
oli
odottanut Jonin veljiä, hyppäsi ylös
välittömästi ja juoksi kohti
eteistä. Joni
katsoi pojan perään epävarmana. Osa
hänestä
halusi isän tietävän, että
hän oli
yhä vihainen, toinen osa halusi mennä ja
tervehtiä
heitä, Joni ei kuitenkaan
ikinä olisi myöntänyt
kellekään että oli
ikävöinyt perhettään,
sehän oli aika
lapsellista? Ja hän oli kuitenkin jo aikuinen! Hän
kuuli
etuoven käyvän, kuuli
heidän äänensä. Joni vilkaisi kohti
Chrisiä ja
näki miehen katsovan takaisin.
Joni
nousi,
katsoi poispäin Chrisistä ja suuntasi kohti
eteistä.
Hän pysähtyi oviaukkoon ja
katsoi perhettään. Isä jutteli iloisena
veljelleen,
kaksoset riuhtoivat paksuja
päällysvaatteitaan Samin odottaessa jokseenkin
kärsimättömästi vieressä
jotta
voisi näyttää serkuilleen uuden hienon pelin
jonka oli
saanut. Katja oli
polvillaan lattialla auttamassa Siniä riisuutumaan.
Joni
kallisti
päätään, hän tunsi olonsa
jotenkin
ulkopuoliseksi katsoessaan heitä, kuin ei
kuuluisi joukkoon, ylimääräinen
ja… Joni ei
oikein osannut selittää sitä, ehkä
hän oli mustasukkainen? Oliko se paha tuntea niin? Oliko
lapsellista toivoa
oman äitinsä läsnäoloa?
Hän huomasi usein
ajattelevansa äitiään, millainen
tämä
olisi nyt ja millainen hänestä
itsestään olisi
tullut? Olisiko hän erilainen?
Hänen muistonsa äidistä olivat katkonaisia
ja harvoja,
hetkiä siellä täällä;
äiti oli hymyillyt ja nauranut usein. Joni muisti
tämän
liikkuneen talossa
laulaen jotain vanhaa sävelmää, tanssien,
äiti oli
pitänyt häntä sylissään ja
tanssinut. Hän muisti kuinka äiti oli istunut
peilipöydän ääressä
meikkaamassa,
katsonut häneen peilin kautta ja hymyillyt; he olivat
lähdössä ravintolaan.
Joni muisti äidin pukeneen hänet, kammanneen
hänen
hiuksensa; ’komea pikku
mieheni’ äiti oli sanonut, pidellyt hänen
kättään kun he olivat kävelleet.
“Missä
Joni
on?”
Hän kuuli isän kysyvän ja havahtui
ajatuksistaan.
”Hei…”
Joni
mutisi ja kun heidän katseensa kohtasivat, isä loi
häneen uteliaan katseen ja
epävarman hymyn.
”Enkö
saa
halausta?” Isä kysyi ja kurotti
käsivarsiaan
häntä kohti. Joni tunsi olonsa
typeräksi, halusi sanoa jotain
terävää takaisin;
pikkulapset halasivat
vanhempiaan, mutta… Lopulta hän kohotti harteitaan,
lähestyi isää ja halasi
lyhyen miehekkäästi ennen kuin astui
taaksepäin.
”Onko sinulla ollut hauskaa
täällä?” Isä kysyi ja
jälleen Joni
kohautti harteitaan.
”Ihan
ok-” Joni
päätti vastata hetken hiljaisuuden jälkeen.
”Voin
tulla kotiin teidän kanssa,
eikö niin?” Hän kysyi sitten toiveikkaana.
”Lupasin Dimalle, että me…”
Joni
aloitti, mutta isä keskeytti.
”Jutellaan
tästä
myöhemmin, Joni, okei? On ollut pitkä
ajomatka.”
”Isä,
me
mennään
pelaamaan!” Kaksoset huusivat ja odottamatta vastausta, kolme
poikaa juoksi
yläkertaan.
“Joni,
Joni,
uusi pinta, katso!” Sini nyki hänen farkkujensa
kangasta ja
katsoi ylös
näyttäen hänelle barbia joka oli puettu
prinsessaksi.
Joni hymyili.
”Se
on kaunis,”
hän sanoi nostaessaan pikkusiskonsa syliinsä.
”Mutta
sinä olet kauniimpi.”
Katja
virnisti
ja tuli lähemmäksi. ”Hyvä
nähdä sinua
Joni, näytät hyvälle.”
”Kiitos.”
”Sini
ikävöi
sinua.”
”Joni,
kotiin?”
Tyttö kysyi katsoen häneen suurilla
sinisillä
silmillään.
”Toivottavasti,”
Joni vastasi. ”Oli minullakin ikävä
sinua.”
”Kahvi on valmista, siirrytäänkö
ruokailuhuoneeseen?” Merja ehdotti. ”Joni,
käytkö kysymässä Suvilta ja pojilta
jos he
haluaisivat kahvia myös?”
”Okei,”
Joni
nyökkäsi ja yhä kantaen pikkusisartaan
sylissään hän käveli takaisin
olohuoneeseen.
10
minuuttia
myöhemmin he kaikki istuivat olohuoneessa
kahvipöydän
ympärillä, kaikki paitsi
nuorimmat pojat jotka olivat liian malttamattomia
jättämään leikkinsä
kesken.
Joni siemaili kahviaan hitaasti aavistuksen huvittuneena siitä
miten
innostuneena isä jutteli Adamin ja Chrisin kanssa, kysellen
Kanadasta; mitä
paikkoja he suosittelivat nähtäväksi jos he
perheen
kesken matkustaisivat
maahan. Adam oli Chrisiä puheliaampi, joka satunnaisesti
vilkaisi
Joniin ja
hymyili hienovaraisesti huomatessaan kuinka vaikeaa Jonin oli
pitää pokkaa.
Setä
alkoi
lopulta kehua kuinka hyvin nuoret tuntuivat tulevan toimeen ja mies
kehui myös
Jonin käytöstä. Isä hymyili
tyytyväisenä
saaden Jonin entistä
luottavaisemmaksi, että pääsisi takaisin
kotiin.
Kahvin
jälkeen
Joni päätti mennä ulos pienelle
kävelylle.
Kylmä päivä oli kääntynyt
jo iltaan.
Joni työnsi kädet taskuihinsa ja katsoi kohti
kirkasta
tähtitaivasta.
“Hei,”
Hän
kuuli
tutun äänen takanaan ja kääntyi
nähdäkseen Chrisin. Joni hymyili ja jatkoi
hitaasti kulkuaan kohti metsää. ”Helvetin
kylmä
täällä.” Chris kommentoi ja
sytytti tupakan.
”Niin
on, olisi
ihanaa olla jossain lämpimässä…
hm…
Kalifornia… Havaiji,” Joni listasi
unelmoivaan sävyyn.
”Älä
edes
sano.”
Chris huokaisi ja nosti takkinsa kauluksia.
“Huomenna
on
jouluaatto, oletko ollut kiltti poika Chris? Mitä luulet?
Tuoko
pukki lahjoja?”
Joni kiusoitteli.
“En tiedä, sano sinä; olenko
ollut tarpeeksi
kiltti?” Chris kohotti
kulmaansa. “Jos sinulla ei ole lahjaa minulle tiedän
kyllä mitä voisit antaa.”
Joni naurahti ja pudisti päätään.
”Et
koskaan
lakkaa yrittämästä vai?”
”Miehen
täytyy
aina yrittää.” Chris virnisti ja imaisi
henkäyksen
tupakastaan.
”Entä
jos
pyytäisin sinulta samaa?” Joni kysyi vilkaisten
miestä
kun he kävelivät. Osa
hänestä ainoastaan kiusoitteli miestä,
toinen osa kysyi
tosissaan.
”Mitä?”
”Älä
leiki
ettet
tietäisi.” Tähän Chris nauroi.
”Ei
tule
tapahtumaan poju.” Mies sanoi ja Joni kohotti kulmaansa.
”Tiedätkö,
pojuttelu ja nauraminen ei auta pyrkimystäsi
lainkaan.”
”Hyvä
on,
anteeksi Joni,” Chris virnisti. ”Minulla on
kuitenkin
mahdollisuus, eikö?”
Joni hymyili, käveli lähimmän puunjuurelle
ja nojautui
sen runkoa vasten.
”Lähden
kotiin
pian,” hän vastasi. ”Ja luulen,
että
vietämme seuraavan yön isovanhempieni
luona.”
”Harmi.”
”Ikävöisit
siis
minua?” Joni virnisti ja Chris laski
kätensä rungolle
hänen päänsä viereen
nojautuen lähemmäksi. Miehen hengitys kutitti Jonin
ihoa.
”Ikävöisin
sinua? Hm… vaikea kysymys…”Chris
hymyili.
“Hyvä on, kyllä. Sänky tulee
tuntumaan yksinäiseltä ilman sinua… ja
kylmältä.”
”Voimmehan
me
pitää yhteyttä netin kautta kun
lähden muutaman
päivän kuluttua, jos haluat?”
Joni kallisti päätään ja katsoi
Chrisin silmiin.
Ehkä jos hän alkaisi tuntea
jotain syväpää miestä kohtaan,
hän voisi
viimein unohtaa Mishan? Chris
ainoastaan hymyili, nojautui yhä lähemmäksi
ja painoi
huulensa hänen omalleen.
Suudelma alkoi hellänä, talven kylmyys
heidän
ympärillään ja suudelman
lämpö
loivat mielenkiintoisen yhdistelmän. Chris painautui
tiiviimmin
häntä vasten
suudelman käydessä yhä
nälkäisemmäksi.
Joni maistoi tupakan miehen huulilta,
joka ei kuitenkaan tuntunut niin
epämiellyttävältä
kuin olisi voinut luulla.
Hän toi kätensä miehen kiinteille pakaroille
ja puristi.
Suudelman päätyttyä he
molemmat hengittivät raskaasti. Katsoessaan Chrisin kasvoja,
jäisen sinisiä
silmiä hän ei voinut karistaa kaipuuta
sydämessään joka toivoi, että olisi
ollut Mishan syleilyssä näin, että Misha
olisi suudellut
häntä niin ja samalla
Joni vihasi itseään niistä ajatuksista. Oli
pakko
karistaa Misha hänen
ajatuksistaan!
”Kyllä…
voimme
pitää yhteyttä.” Chris
nyökkäsi.
“Ehkä
näemme myös häissä
ensikesänä.”
Joni
hymyili ja toi kätensä miehen poskelle. Joni tunsi
vellovan
hämmennyksen
sisimmässään, hän halusi niin kovin
unohtaa Mishan,
halusi tuntea Chrisiä
kohtaan jotain muuta kuin pelkkää uteliaisuutta ja
sillä
hetkellä se oli ainut
mitä hän tunsi. Tunteet johtivat vain kipuun ja
loppujen
lopuksi eikö Chriskin
vain halunnut yhtä asiaa häneltä?
”Ehkä?”
Chris
virnisti ja suuteli Jonia uudestaan.
**^^**^^**^^**
Myöhemmin
samana
iltana Joni liittyi muun perheensä seuraan kun he ajoivat
takaisin
isovanhempien talolle.
“Isä,
voimmeko
jutella nyt?” Hän kysyi. Muut olivat jo menneet
nukkumaan,
ainoastaan isä ja
isoisä olivat hereillä olohuoneessa. Asko katsoi
poikaansa ja
hymyili.
”Toki,”
hän
nyökkäsi ja Joni tuli lähemmäksi
istui alas
nojatuolille sohvan viereen.
Molemmilla oli lasillinen brandya käsissään,
joulukuusen
miellyttävä tuoksu
leijaili ilmassa, sen lämpimät valot loivat kodikkaan
tunnelman huoneeseen.
”Voin
tulla
takaisin kotiin teidän kanssa, eikö?” Joni
kysyi ja
vilkaisi kohti isoisää joka
tuijotti liekkejä kohti siemaillen juomaansa hitaasti, mutta
Joni
tiesi tämän
kuuntelevan tarkoin. Isä oli hetken hiljaa tuntuen pohtivan
asiaa
ja Joni
saattoi vain toivoa vastauksen olevan
myöntävä. Kotiin
päästyään hän voisi
jutella Diman kanssa, ehkä olisi mahdollisuus että
Dima
kertoisi hänelle
Mishasta?
Ehkä Misha
pyytäisi
anteeksi
mietittyään asioita? Joni keskeytti näiden
ajatusten
karkaamisen pidemmälle.
Hänen oli lakattava toivomasta turhaan!
”Oletko
muuttanut mielesi koulun suhteen?” Isä kysyi
havahduttaen
Jonin ajatuksistaan.
”En,
mutta
ajattelin hankkia toisen työn ja…”
”Joni,
olet
ollut täällä vasta viikon ja vaikka me
kaipaammekin
sinua kotona, on liian
aikaista sinun palata.” Isä vastasi rauhalliseen
sävyyn.
”Tuo
on
epäreilua!” Joni protestoi. “Miksen voi
tulla
kotiin?!”
”Koska
tunnen
sinut. Jos päästän sinut takaisin kotiin,
niin kuka
sanoo ettet etsi sitä miestä
uudestaan käsiisi ja toista samoja virheitä? Ei, on
parempi,
että vietät talven
täällä, rauhoitut ja mietit asioita,
näen sen jo
tehneen sinulle hyvää ja…”
Joni nousi ylös raivon kiehuessa
sisällään.
”Teet
tämän
koska se on helpointa sinulle! Pidät minut
täällä
jotta sinulla ja muilla olisi
helpompi elämä kotona! Et halua vaivata
itseäsi
isä; poissa silmistä poissa
mielestä!”
”Joni,
se ei ole
syy miksi lähetin sinut tänne!”
Isä korotti
ääntään.
”Tämä on omaksi
parhaaksesi!”
”Entä
mummi ja
ukki? Entä setä ja hänen perheensä?
Onko kukaan
heistä oikeasti tyytyväinen
siitä että sysäät sinun vastuusi
heidän
olkapäilleen?! Olen yrittänyt olla
kiltisti! Mikset voi antaa minulle anteeksi?!”
”Joni,
rauhoitu.” Asko pyysi. “Kyse ei ole
anteeksiantamisesta,
olen antanut anteeksi,
mutta olen yrittänyt uudelleen ja uudelleen ja sinä
valitset
oman tiesi joka ei
aina ole viisas, kun et opiskele voit jäädä
tänne
muutamaksi kuukaudeksi,
miettiä tekojasi ja oppia niistä.”
Joni
hengitti
kiihtyneesti. “Ja sinäkö et koskaan tehnyt
virheitä, isä? Niinkö yrität
väittää?”
”Sinun
isäsi ei
koskaan ole tehnyt mitään sinun tekojasi
vastaavaa,”
Isoisä sanoi väliin. ”Ja
aina puhutteli meitä kunnioituksella, se on jotakin mihin
sinunkin
olisi syytä
oppia.”
He kaikki
olivat
häntä vastaan – Joni ajatteli
kykenemättä
puhumaan. Kaikki toimi häntä vastaan!
”Mariannalla
oli
myös tulinen temperamentti, tuntuu tulevan siltä
puolelta.” Isoisä jatkoi.
”Älä
edes
uskalla tuoda äitiäni tähän
keskusteluun!”
Joni sähähti osoittaen sormellaan
miestä.
”Joni,”
isä
yritti. ”Rauhoitu.”
”Haista
paska!”
Joni tiuskaisi ja poistui huoneesta.
**^^*^^**
Vaikka
seuraava
päivä oli jouluaatto, Joni ei ollut juhlatuulella.
Hän
tuskin puhui sanaakaan
isälleen joka käyttäytyi kuin edellisen
illan
keskustelua ei olisi koskaan
tapahtunut. He söivät aamupalan isovanhempien talolla
ennen
kuin ajoivat Jonin
sedän luokse missä juhlat pidettiin.
Illalla lahjojen ollessa jaettu, Joni huomasi että
isä yritti
jälleen lahjoa
häntä esineillä; uusi, kallis mp3 soitin,
lahjakortteja
hänen suosikki
vaateliikkeisiin ja isä maksaisi myös hänen
autokoulunsa
joka alkoi maaliskuun
alussa. Kaksi kuukautta ja isän oli pakko
päästää hänet kotiin; Joni
ajatteli
synkkänä.
Chris tuntui olevan miltei yhtä iloinen kuin hän.
Joni
huomasi miehen olevan
yhtä tylsistynyt tai jopa hieman ärsyyntynyt ja mies
hävisi usein ulos
tupakalle. Joni saattoi kyllä
ymmärtää miksi Chris
ei nauttinut olostaan, oli
varmasti outoa viettää joulu ihmisten kanssa joita
tuskin
tunsi, kun paras ystävä
oli liian kiireinen kiinnittääkseen huomiota
häneen. Se
sai Jonin miettimään
miksi Chris oli tullut, joulu oli kuitenkin perhejuhla?
Yhdeksältä
illalla Joni päätti seurata miestä ulos
puhuakseen
tämän kanssa.
”Eikö
ole
hauskaa?” Hän kysyi ja nojautui
seinää vasten,
kädet kietoutuneena ylleen
pitääkseen lämpöä. Chris
hymyili vinosti,
hengitti tupakansavua ja puhalsi
muutaman savurenkaan ulos. Sillä hetkellä Jonista
tuntui kuin
Chris olisi ollut
ainut ihminen joka voisi ymmärtää
häntä, ainoa
jolle puhua.
”Sanotaan
vain
etten ole koskaan ollut jouluihminen.” Chris vastasi.
”Entä sinä? Mikä on sinun
tekosyysi?”
”Olen
jumissa
täällä koko talven; isä ei anna
minun palata ennen
maaliskuuta, tai siltä se
vaikuttaa.”
”No,
olen
pahoillani puolestasi, vaikka… se tekee omasta joulustani
paremman.” Chris
virnisti.
Joni
mulkoili
miestä ennen kuin hymyili. ”Hyvää
joulua
sitten.” Joni vastasi ja hiljaisuus
seurasi, Jonin omat ajatuksen olivat sekaisia ja
hämmentäviä. ”Miksi et
pidä
joulusta?” Joni päätti kysyä
toivoen keskustelun
hämäävän häntä
ajattelemasta
asioita jotka vaivasivat häntä.
”Sanotaan
niin,
ettei kotona ollut niin iloista,” Chris vastasi.
”Isäni usein… no sammui ennen
jouluateriaa… joten nämä iloiset
perhejoulut
eivät oikein ole alaani.”
”Etkö
ole
läheinen perheesi kanssa?” Joni kysyi.
”En,
siksi uskon
että Adam pyysi minut mukaansa; hän ei voi
käsittää ihmistä joka
viettäisi
joulun kuin minä tahansa muuna
päivänä. Adam on
ikuinen lapsi sydämeltään.”
“Hmm…”
Joni
mietti Chrisin sanoja. Kaikki oli paljon selvempää
nyt,
ainakin hänellä oli isä
joka välitti. Ajatus ei kuitenkaan täysin karkottanut
pois
tunnetta siitä, että
häntä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti.
Kuitenkin,
sillä hetkellä Joni näki
Chrisin uusin silmin.
**^^**^^**
26.
päivän
aamuna Joni katsoi yläkerran huoneen ikkunasta kun
häneen
perheensä pakkasi
autoa lähteäkseen kotiin. Kun isä
näki hänet
ja vilkutti hyväteiksi Joni
kääntyi ikkunalta ja istui sängylle
loukkaantuneena ja
vihaisena. ·
Kaikki meni pieleen, eikö hän ollut
yrittänyt?
Yrittänyt olla kiltti? Yrittänyt
käyttäytyä ja antaa anteeksi? Vain
muutamassa
kuukaudessa hänen elämänsä oli
kääntynyt ylösalaisin ja nyt hän
tunsi olonsa
hämmentyneeksi ja hieman
eksyneeksi. Hän kuitenkin kieltäytyi alistumasta,
isä
oli tehnyt päätöksensä ja
nyt hän tekisi omansa.
Suvi haki hänet iltapäivällä
takaisin heidän
talolleen missä järjestettiin
pienimuotoiset juhlat illalla, he olivat kutsuneet myös
muutamia
naapureita
paikalle. Joni oli tehnyt
päätöksensä ja juotuaan
muutaman oluen se tuntui yhä
oikeammalta.
Chris
seisoi
toisella puolella huonetta ja katsoi häneen
vähän
väliä, muut eivät ehkä
panneet merkille katseen tarkoitusta mutta Joni tiesi ja
päätös ainoastaan
varmistui. Viha ja himo sekoittuivat, viha Mishan, Kasperin ja
hänen isänsä
vuoksi, mutta ennen kaikkea Mishan; se oli tuonut hänet
tähän.
Hän mietti mitä Chris oli kertonut hänelle,
mietti
niitä muutamia öitä jotka he
olivat viettäneet yhdessä, isän
päätöstä
lähettää hänet
tänne turvaan; kuinka
typerää! Ja nyt päätös oli
tehty. Chris
lähestyi häntä kuitenkin nopeammin kuin
Joni häntä.
“Vanhempasi
siis
lähtivät kotiin?” Mies kysyi katsellen
häntä.
Kysymys oli merkityksetön, vain
sanoja joiden takana oli muuta; himoa ja turhautumista jonka Joni
saattoi
tunnistaa.
”Kyllä, tänä aamuna.”
Hän vastasi
irrottamatta katsettaan Chrisin silmistä. Hän
kuuli naurua; hänen setänsä humaltuneen
naurun. Harri
puhui jonkun toisen
miehen kanssa, perhetutun. Suvi, joka näytti nolostuneelta,
tarttui Adamin käteen
ja johdatteli seuraavaan huoneeseen. Joni katsoi Chrisiä.
”Tule,”
hän
sanoi, kääntyi ja suuntasi pois olohuoneesta kohti
portaita,
katsomatta
seurasiko mies. Joni käveli ylös portaita
oluttölkki
kädessään, hän suuntasi
kohti huonetta ja astui sisään. Hän
käveli
sängyn eteen, siemaisi olutta ennen
kuin laski tölkin pöydälle ja istui alas.
Hän
katsoi ylös mieheen joka asui
sisään huoneeseen.
Chris
katsoi
poikaan kaventuneella katseella; hän alkoi
kyllästyä
tämän leikkeihin,
kyllästyä jatkuvaan kieltäytymiseen.
Hän oli saanut
tuntea tämän lähellään,
muttei tavalla jota janosi. ”Miksi olemme
täällä?” Chris kysyi painaessaan
oven
kiinni perässään.
“Ajattelin
antaa
sinulle lahjasi nyt.” Joni hymyili, mikä sai Chrisin
nostamaan kulmaansa
uteliaana.
”Ja
mikähän
se
olisi?”
”Voit
panna
minua, jos vielä haluat siis… Aion antaa
sinun.” Joni
vastasi nojautuen
taaksepäin käsiensä varaan.
”Mitä?”
Chris
kysyi yllättyneenä.
”Kuulit
kyllä.”
Joni hymyili ja katsoi hänen silmiinsä.
”Miksi
tämä
tarjous? Miksi niin epätoivoinen?” Chris kysyi
samalla kun
lukitsi oven ja
lähestyi sänkyä.
“En
ole
epätoivoinen,” Joni tuhahti mutta hymyili.
”Mietin
asiaa ja haluan sitä.” Hän
selitti samalla kun avasi paitaansa. ”Vai…
Muutitko jo
mielesi?” Hän kysyi ja
katsoi ylös.
Chris
hymyili
huvittuneena, nojautui lähemmäksi, muttei
vielä koskenut
poikaan.
”Ei, kyllä minä haluan sinua.”
Hän vakuutti.
”Hyvä,”
Joni
kuiskasi ja tunsi sydämensä lyöntien
tihenevän.
Hän suoristautui ja nosti
kätensä Chrisin paidan helmalle nostaen sitä
ylös.
Chris auttoi ja heitti
paitansa huolettomasti lattialle, hän suuteli Jonia ja painoi
tämän selälleen.
Joni sulki
silmänsä suudelman jatkuessa, hän yritti
rentoutua
miehen painon alla, vakuutti
itselleen että tämä todella oli
sitä mitä
hän halusi. Chris kädet lepäsivät
hänen kasvojensa sivulla hyväillen
lempeästi. Hän
maistui oluelle ja tupakalle,
ei ehkä miellyttävin maku joka voisi olla, Joni
ajatteli
itsekseen, muttei
kuitenkaan olisi voinut väittää, ettei olisi
nauttinut
suudelmasta. Hän
toi
kätensä Chrisin selälle ja tunnusteli
tämän voimakkaita lihaksia. Viha velloi
sisällä ja
sai hänet voimistamaan
suudelmaa.
Chris
raahasi
hänet keskemmälle sänkyä.
”Tiedätkö… olen kiitollinen
isällesi,
että hän sai
sinut suuttumaan.” Hän virnisti samalla kun riisui
Jonin
paidan ja suuteli
hellästi tämän nännejä.
Joni ei
ollut
varma miten vastata ja hetken hän ainoastaan silitteli Chrisin
hiuksia
hellästi. ”Hän on
ääliö.” Hän
kuiskasi lopulta ja toi kätensä avatakseen
Chrisin hiukset ponihännältä, uteliaana
siitä
miltä ne näyttivät auki. Joni
pyöritteli sormiaan pehmeissä silkkisissä
hiuksissa,
huokaisi hiljaa kun hellät
suudelmat hänen nänneillään
vaihtuivat imemiseksi.
Joni avasi
ja
sulki silmiään, tuijotti kohti kattoa, hän
ei voinut
olla miettimättä antoiko
kaiken mennä liian nopeasti, toisaalta hän halusi
sitä.
Halusi keinon unohtaa
ja ehkä tämä, antautuminen Chrisille saisi
muiston
Mishasta, Kasperista ja
kaikesta siitä kaikkoamaan. Ehkä se jatkuva kipu
hänen
rinnassaan sulaisi eikä
koskaan palaisi?
Chris
avasi
hänen housujaan riuhtoi niitä miltei
kärsimättömästi alas ja Joni sulki
silmänsä. Sisimmässään
hän halusi huutaa,
halusi kivun kaikkoavan! Ja jälleen
muistot Mishasta hiipivät hänen mieleensä,
kaikki;
miltä Mishan suudelmat
olivat maistuneet, miehen huulien pehmeys, vartalon muoto, Mishan
tuoksu,
kosketus, kaikki! Joni ähkäisi turhautuneena,
nopeammin, sen
täytyi tapahtua
nopeammin jotta pääsisi näistä
kiduttavista
ajatuksista!
Chris
katsoi
häneen, liikutti käsiään Jonin
alastomalla
vartalolla ihaillen.
”Riisuudu,”
Joni
pyysi, ehkä se kuulosti enemmän
käskyltä ja
hän näki virneen muodostuvan miehen
huulille ennen kuin tämä nousi ja riisui loput
vaatteensa.
Joni
kurottautui
miestä kohti, veti hänet päälleen.
Alaston
lämmin vartalo hänen omaansa vasten,
Joni tunsi miehen erektion reittään vasten ja se sai
hänen omansa vastaamaan
nopeasti. Märkiä suudelmia, Joni kietoi jalkansa
miehen
ympärille. ”Haluan
sinua…” Hän huokaisi Chrisin korvaan ja
puristi
tämän pakaroita. Hän keinutti
lantiotaan miestä vasten, suuttumus hänen
sisällään otti hetkellisen vallan.
Chris oli
enemmän kuin yllättynyt siitä kuinka
innokkaalta poika
tuntui, otteet olivat
miltei kovakouraiset.
”Pane
minua…”
Chris kuuli kuiskatut sanat ja ne saivat hänet puskemaan
voimakkaammin alla
olevaa vartaloa vasten. ”Pane vain
minua…”
”Innokas…”
Chris
virnisti. ”Pidän siitä.”
Hän
nyökkäsi ja suuteli Jonia uudestaan, hän
nappasi
tämän alahuulen hampaidensa väliin ja veti
hellästi. ”Haluat rajua vai? Haluat
että panen sinua nopeasti ja rajusti?” Hän
kysyi miltei
hengästyneesti.
Joni
muisti
kivun Kasperin kanssa ja epävarmuus ja pelko voittivat
suuttumuksen.
”En
halua sen
sattuvan…”
”No
jos pyydät
minua ’vain panemaan’ sinua niin se tulee
sattumaan.”
Chris kuiskasi ja hymyili
nähdessään pelokkaan katseen pojan
silmissä.
”Valmistellaan sinut ensin,” hän
lisäsi hellemmällä
äänellä.
”Käänny ympäri.”
Joni
nyökkäsi ja kääntyi vatsalleen
katsoi
olkansa yli nähdäkseen Chrisin.
”Hermostuttaako?”
Chris kysyi aistien selvän muutoksen Jonin
käytöksessä. Hän kurotti ottamaan
kosteusvoiteen yöpöydältä
missä oli
nähnyt sen edellisenä yönä.
”Ei…”
Joni
vastasi ensin mikä sai miehen kohottamaan kulmaansa.
”No… ehkä vähän, mutta
haluan sitä…” Hän
myönsi ja piti pienen
tauon ennen kuin kysyi; ”Onhan sinulla
kondomi?”
”Totta
kai,”
Chris vastasi ja kurottautui ottamaan housunsa lattialta joiden
taskusta hän
kaivoi pienen paketin ja asetti sen sängylle heidän
viereensä. Chris puristi
kämmenelleen voidetta jonka hieroi sitten Jonin aukolle. Chris
silitteli samaan
aikaan hellästi pojan selkärankaa.
Joni huokaisi ja laski päänsä tyynylle.
Hän sulki
silmänsä, tuntui hyvälle nyt,
sormet hieroivat herkkää ihoa, mutteivät
vielä
tunkeutuneet sisälle. Ehkä
hitaus oli kuitenkin parempi? Joni mietti ja koetti keskittyä
hyvään oloon jota
sillä hetkellä tunsi. Chris livutti
kätensä
hänen alleen hieroakseen Jonin
penistä samalla kun työnsi ensimmäisen
sormensa
sisään.
Poika voihkaisi hiljaa ja lihakset hänen sormensa
ympärillä halasivat sitä
tiukasti, Chris tunsi kalunsa nytkähtävän;
niin mahtavat
tiukka ja kuuma.
Chris
työnsi
sormensa sisään ja ulos muutaman kerran ennen kuin
lisäsi toisen sormen, hän
tunsi pojan jännittyvän ja näki
tämän
hautaavan kasvonsa tyynyä vasten.
”Rauhoitu
Joni,
haluan panna sinua ja haluan että sinä nautit
siitä.” Chris kuiskasi hänen
niskaansa vasten.
”Minä
yritän
rentoutua,” Joni lupasi ja koetti rauhoittaa
hengityksensä.
”Hyvä,”
Chris
purisi ja erotti sormiaan varovasti pojan sisällä.
·
Tuntui
aavistuksen epämukavalle ja hyvälle samaan aikaan.
Joni
kuitenkin halusi
Chrisin muistavan hänet hyvänä
seksikumppanina eikä
huonona joten hän alkoi nostaa
peppuaan sormea vasten pyöritellen lantiotaan hitaasti,
köyristämään
selkäänsä
kissamaisesti. Hän vilkaisi olkansa yli mieheen joka virnisti
hänelle.
”Yksi
vielä,”
Chris varoitti ennen kuin lisäsi sormen ja venytti aukkoa.
Joni
henkäisi ja oli
liikkumatta hetken, sattui, mutta kipu ei kuitenkaan ollut liikaa.
“Rentoudu…”
Chris kuiskasi kun tunsi Jonin jännittyvän.
Hän
käänsi sormiaan tämän
sisällä
samalla kun repi kondomipaketin auki toisella
kädellään
ja hampaillaan. Hän
veti sormensa ulos ja laittoi kondomin peniksensä
päällä. ”Toivottavasti olet
valmis, koska en aio odottaa enempää.”
Chris varoitti. Joni vilkaisi
häneen uudestaan ja
nyökkäsi varovasti.
Mies tarttui kiinni hänen lantiostaan ja veti
itseään
kohti jotta Jonin takamus
olisi korkeammalla. Hän potki Jonin polvet leveämmin
erilleen.
Joni tunsi
paksun
tylpän pään painautuvan Anustaan vasten ja
tarrautui
lakanoihin Chrisin
työntyessä häneen. Vahvat kädet
pitivät
hänet aloillaan ja Joni vaikersi
tuntiessaan pituuden liikkuvan armottomasti syvemmälle. Se
tuntui
seivästävä
hänet täysin, halkaisevan ja ensimmäinen
reaktio oli
halu saada se ulos, mutta
järki astui peliin ja käski hänen vain
pysyä
paikoillaan ja rauhoittua, ottaa se
valittamatta, hän sai mitä oli pyytänyt.
”Luoja,” Chris huokaisi, poika oli uskomattoman
tiukka,
jopa valmistelun
jälkeen. Hän näki kuinka
jännittynyt Joni oli,
näki kuinka tämän vartalo
vapisi. ”Sanoinhan…
rentoudu…” Chris huokaisi
ja toi kätensä uudestaan pojan
elimelle, aikoen saada tämän nauttimaan
myös. Hiljalleen
hän tunsi jännityksen
laskeutuvan. ”Oletko okei?” Chris kysyi, muttei
juuri
odottanut vastausta kun
jo alkoi hitaasti työntyä sisään ja
ulos.
Hetken
Joni oli
jo kysynyt itseltään miksi asetti itsensä
tähän tilaan vapaaehtoisesti, miksi
pyysi sitä kun se sattui niin kovin? Mutta lopulta
hän unohti
sen ja muisti;
koska se alkoi tuntua hyvälle, kuumalle
seksikkäälle ja
uskomattomalle. Ja
vaikka hän nautti, hän tunsi myös
väreilevän
kivun häivähdyksen taustalla.
”Hiton
tiukka… helvetti tunnut
hyvälle…” Chris
kiroili hyväillen vartaloa omansa alla; pepulta
olkapäille,
hänen otteensa
tiukentui ja hän puski Jonin sisälle rajummin saaden
tämän vaikertamaan. Chris
laski kätensä Jonin
vyötärölle, kietoi
käsivartensa tämän ympärille ja
nosti
lopulta syliinsä tuntien kuinka hänen
elimensä upposi
yhä syvemmälle.
Joni
käänsi
päätään jotta voisi suudella
Chrisiä samalla
kun koetti tottua uuteen asentoon.
Hänen reitensä olivat levitettynä molemmin
puolin
Chrisin lantiota. Miehen
kädet lepäsivät hänen sivuillaan ja
hitaasti
hän pakotti hänet ylös ja alas
elimensä päällä.
”Pidätkö?”
Chris
kysyi virnistäen ja katsellen poikaa tarkkaavaisena; raoillaan
olevat kosteat
huulet, keskittynyt nautinnon tai kivun ilme kauniilla kasvoilla.
”Hmh,”
Joni
nyökkäsi hitaasti.
”Kosketa
itseäsi,” Chris kuiskasi hänen korvaansa,
tarttui Jonin
käteen ja ohjasi sen
tämän omalle erektiolle. ”Pane kaluani ja
kosketa
itseäsi…”
Joni tunsi
poskiensa punoittavan, hän piti silmänsä
kiinni mutta
kietoi kätensä elimensä
ympärille ja hyväili itseään
samalla kun yrtti
parhaansa liikkua ylös ja alas
Chrisin sylissä. Hän tunsi olonsa kuumaksi, iho
hikoili
eikä ollut helppoa
löytää oikeaa rytmiä. Sattui
yhä ja Joni
halusi löytää oikean kulman jotta
Chrisin kalu hieroisi hänen eturauhastaan, mutta
hänen
kokemuksensa ei vielä
riittänyt siihen.
Chris
hyväili
Jonin sivuja ja nautti siitä miltä poika tuntui,
mutta
tämä liikkui liian
hitaasti kun hän itse halusi vain puskea tiukkaan
lämpöön uudestaan ja
uudestaan.
Lopulta
Chris
päätti tehdä juuri niin ja työnsi
Jonin nelinkontin
ja alkoi panna tätä
kunnolla, panna kaiken sen turhautumisen edestä jota
tämän kieltäytyminen oli
aiheuttanut; lopultakin!
Joni piti
silmänsä kiinni, hän ajatteli Mishaa, liian
eksyneenä nautintoon ymmärtääkseen
sitä
täysin. Mutta ajatus Mishasta sai hänet nauttimaan
yhä
enemmän, se alkoi tuntua
uskomattomalta ja Joni ei voinut olla huokaamatta. Hän
piristyi ja
työnsi
peppuaan työntöjä vasten. Joni tarttui
erektioonsa ja
alkoi hyväillä itseään
työntöjen tahtiin.
”Sinä
helvetti
nautit tästä…” Chris virnisti
tyytyväisenä ja kiihdytti tahtiaan
entisestään.
”Nnh…”
Joni
voihkaisi, yhä lähempänä huippuaan.
”Lähellä,” hän kuiskasi.
Chris
hymyili,
tiesi ettei itsekään kestäisi kauaa, ei nyt
kun Joni
päästi hiljaisen
vaikerruksen, lihasten halatessa hänen
elintään tiukasti
kuumaan syleilyyn,
Chris menetti kontrollin ja saavutti orgasmin. Ensikerralla
tämä täytyi tehdä
ilman typerää kondomia; Chris
päätti väristen
mielihyvästä. Hän vetäytyi
hitaasti ulos ja veti kondomin pois, heittäen sen
huolettomasti
läheiseen
roskikseen.
Joni
makasi
aloillaan tasaten hengitystään,
hellänä ja unisena.
Hän katsoi Chrisiin, joka
seisoi sängyn vierellä, ottaen yhden tupakan ja
sytyttäen sen. Mies virnisti hänelle,
Jonin oli kylmä ja hän veti peiton ylleen.
”Merja
ei
pitäisi siitä, että poltat
täällä.”
Hän sanoi, johon mies vain virnisti, hän
käveli ikkunalle alasti. Tosiasiassa Joni toivoi, ettei mies
olisi
lähtenyt
vuoteelta niin nopeasti, hän oli saanut mitä halusi,
entä nyt?
”Luulen,
ettei
hän tai setäsi pitäisi
myöskään
siitä mitä me juuri teimme.” Chris vastasi
ennen kuin avasi ikkuna. ”Hitto, kun on
kylmä.”
Hän huomasi ja tupakan yhä
ollessa huulillaan hän käveli mihin oli
jättänyt
vaatteensa ja alkoi pukea.
”No,
päivällä
oli -25° c, joten…” Joni
pyöräytti
silmiään. “Totta kai on
kylmä.” Hän
nyökkäsi
ja kietoutui tiiviimmin peiton sisään katse
Chrisissä.
Mies oli pukenut farkut
jalkaansa, käveli ikkunalle ja poltti tupakkansa loppuun.
Lopulta
Chris
heitti tumpin ikkunasta alla olevaan lumeen, sulki ikkunan ja
kääntyi kohti
Jonia, hymyillen.
”Näytät
suloiselta siellä,” hän sanoi ja tuli
lähemmäksi.
”On
kylmä,” Joni
vastasi kurkistaen mieheen. ”Ja lakanat ovat ihan
sotkussa.”
”Aw…”
Chris
istui sängynlaidalle ja toi kätensä peiton
alle
koskettamaan Jonin lämmintä
ihoa mikä sai pojan miltei kiljahtamaan.
”Kätesi
ovat
kylmät,” Joni valitti.
”Niin,
ja yritän
lämmittää niitä.” Chris
virnisti ja kumartui
suutelemaan häntä. ”Miksi noin
mietteliäs ilme?” Hän kysyi silitellen
Jonin hiuksia.
Poika kohautti olkiaan.
”Ajattelin
vain…” Joni aloitti ja katsoi Chrisin silmiin.
“Sait
mitä halusit ja ehkä et
ole enää kiinnostunut?”
Chris
kohotti
kulmaansa. ”Miksi en olisi?”
”En
tiedä…” Joni
kohautti olkiaan uudestaan. “Tai…”
“Tai?”
“No…
Lähdet
kotiin pian ja minä suunnittelen kotiin menoa
myös.”
“Luulin,
että
isäsi haluaa sinun
jäävän?”
”Hän
haluaa,
mutta minä en… Haluan mennä kotiin ja
isän ei
pitäisi kontrolloida minua niin,
ei enää. Se olisi ehkä toiminut parivuotta
sitten,
muttei enää.“
Chris
nyökkäsi
katsoen häneen yhä. ”Milloin olet
lähdössä?”
”Huomenna
yöllä.” Joni vastasi ja katsoi miehen
silmiin, hän
näki aidon välähdyksen
pettymystä mikä sai hänet
hymyilemään. Joni
istui, yhä pidellen peitettä
ympärillään. ”Chris?”
Hän puhui
pehmeästi ja laski kätensä
tämän paljaalle
rinnalle.
”
Hm?”
“Voisit
tulla
mukaani?” Joni kysyi viattomasti, suuteli miehen niskaa ja
painautui
lähemmäksi. Chris katsoi poikaa
yllättyneenä; tuo
viaton hymy ei huijannut
häntä.
”Mukaasi?
Minne?”
Joni
puraisi
huultaan. Hän oli kyllä kiinnostunut
Chrisistä jossain
määrin, mutta jos hän
oli rehellinen itselleen, hän oikeastaan pyysi miestä
mukaansa vain
näyttääkseen isälleen, juuri kuinka
’nerokas’
tämän
suunnitelma oli ollut.
”No…
voisimme… tehdä pienen seikkailun…
Suunnata
Helsinkiin, luulen, että sinullakin
olisi hauskempaa siellä kuin
täällä. Toki
ymmärrän jos mieluummin jäät
ystäväsi
seuraksi tänne.”
Chris
virnisti,
osa hänestä kyllä aavisti miksi Joni ehdotti
tätä ja vaikka hän piti pojan ideaa
hulluna, samalla hän piti siitä.
”Tämä paikka
on painajainen Adamista
huolimatta.” Hän vastasi.
Se ei
oikeastaan
ollut kunnon vastaus, Joni ajatteli ja antoi pieniä suudelmia
miehen olkapäille
ja kaulalle, pyöritteli sormen
päätään
tämän nännien ympärillä.
”Tiedän
tarvitsevani vielä harjoitusta…” Joni
aloitti ja
katsoi Chrisin kasvoihin. ”En
uskottele itselleni olevani täydellinen, mutta…
tiedän
että minusta voisi
tulla… Jos minulla olisi joku joka opettaisi.”
Chris tiesi täsmälleen mitä Joni ajoi takaa
ja se sai
hänen virneensä
kasvamaan. ”Niin, hyvä opettaja on aina
hyvä
juttu.”
”Tulet
siis
mukaani?”
Chris
henkäisi
syvään. “Toki, kuulostaa
hauskalle.” Hän
päätti ja kumartui suutelemaan poikaa.
“Hyvä,”
Joni
hymyili. “Luulen, että sinun on parasta pukeutua nyt
ja
mennä alakertaan ennen
minua, en halua heidän epäilevän
mitään
vielä.” Chris nyökkäsi ja nousi
ylös,
katseli Jonia uteliaana pukiessaan paitaansa; se voisi tosiaan olla
mielenkiintoinen reissu, hän ajatteli. Sanomatta
enää
sanakaan Chris lähti huoneesta,
hymyillen Jonille ovelta ennen kuin sulki sen
perässään.
Web published: My Secret Shore 21.maaliskuuta, 2010
© KOLGRIM 2006 - 2012